Black Swan on sittenkin positiivinen kevätmuuttaja
24.3.2020 - Ajankohtaista
Suomi on poikkeustilassa. Rajat ovat kiinni ja kansa enemmän tai vähemmän karanteenissa. Kriisin ykkösvaihe on shokki. Sitä seuraa reaktiovaihe, iskee todellisuus. Kolmannessa vaiheessa päästään kriisinkäsittelyyn, tapahtumaa aletaan kuohunnan jälkeen palastella. Neljännessä vaiheessa alkaa selviytyminen, neuvokkuus ja optimismi nostavat päätään. Toivottavasti viisauskin.
Filosofi, tutkija ja talousmatemaatikko Nassim Nicholas Talebin tunnetuin teos Black Swan, Musta Joutsen käsittelee harvinaisten ja vaikeasti ennustettavien tapahtumien vaikutusta maailmanmenoon. Musta Joutsen on epätodennäköinen ja ennustamaton tapahtuma, jolla on valtava vaikutus, jonka pystymme ymmärtämään vasta jälkikäteen. Mustia Joutsenia maailmanhistoria tuntee useampiakin tautiepidemioista pörssiromahduksiin, WTC-terrori-iskusta Neuvostoliiton hajoamiseen.
Vaan kuinka odottamattomia edellä mainitutkaan tapahtumat lopulta olivat? Entä voisiko Musta Joutsen olla tykkänään jotakin positiivista? Kyllä voi. Myönteisiin Black Swan -asioihin on kirjattu sittemmin muun muassa internetin nousu ja maailman tietokoneellistuminen. Viimeistään nyt on aika kirjata kiistatta positiivisten faktojen sarakkeeseen myös automaatio ja robotisaatio.
Varautumista ja riskienhallintaa on alkuvuoden aikana pohdittu kuumeisesti monessa firmassa. Koronavirusepidemialla Kiinassa on vakavia vaikutuksia Suomen Teollisuuteen, viestittivät Elinkeinoelämän
keskusliitto ja Business Finland helmikuussa. Työ ja elinkeinoministeri Mika Lintilä puolestaan nosti esille mahdollisuuden, että valtio tukisi suomalaisyhtiöiden alihankinnan palauttamista Suomeen. Huoli komponenttien saatavuudesta on syystäkin kova.
Toden totta – koronavirus voi lopulta olla se positiivinen Musta Joutsen, jonka seurauksena paljon työtä palaa Suomeen. Työtä ulkoistettiin maailmalle aikoinaan kustannusten vuoksi, mutta tuo kustannushyöty on sittemmin moneen kertaan kurottu umpeen. Ja kuroa voidaan lisääkin – satsaamalla automaatioon. Osaamista meillä Suomessa on, laadusta homma ei jää kiinni.
Riskienhallinnan vinkkelistä nyt soisi, että yritykset ymmärtävät katsoa tulevaisuutta pidemmälle. Että muistettaisiin vielä kriisin jälkimainingeissakin, millaisen hintalapun yritykset ja koko yhteiskunta lopulta joutui maksamaan epidemian halvaannuttavista tuotantoketjuista.
World Economic Forumin vuoden 2018 laskelman mukaan vuoteen 2022 mennessä robotit hävittävät maailmanlaajuisesti 75 miljoonaa työpaikkaa. Samaan aikaan robotisaation ansiosta maailmaan syntyy 133 miljoonaa työpaikkaa. Käsityö tuotannossa vähenee, mutta työtä syntyy asiantuntijatehtäviin, esimerkiksi robottien ohjaukseen ja valvontaan.
Kyllä kiitos! Parempaa tuottavuutta, toimitusvarmuutta, kannattavuutta ja laatua. Tulevaisuuden riskienhallintaa. Työtä suomalaisille. Myös ilmasto kiittää.