Tuplasti osaamista, tuplasti resursseja
21.2.2021 - Blogi
Perisuomalainen helmasynti. Niin huokaisi Suomen Automaatioseuran hallituksen puheenjohtaja Outi Rask, kun juttelimme suomalaisesta automaatio-osaamisesta. Huokaisu ei tullut siitä, etteikö Suomessa olisi Raskinkin mielestä piinkovaa automaation taitoa, vaikka kuinka. Viheliäistä on se, että aivan liian usein kynttilä kätketään vakan alle. Omaa osaamista enemmänkin vähätellään kuin kehaistaan. Vaikka syytä olisi.
Outi Rask työskentelee teollisuusteknologian lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Rask ei ujostele todetessaan, että Suomella on automaation alalla hirmu vahvaa osaamista. Erityistä on sekin, että suomalaisella automaatio-osaamisella on luja kytkös vientimarkkinoille. Yksi kruununjalokivistä on Valmet, joka toimittaa automaatioratkaisuja sellu-, paperi-, kartonki- ja pehmopaperiteollisuudelle sekä energia- ja meriteollisuuden tarpeisiin.
Prosessiautomaatiosta ei ole pitkä matka tuotantoautomaatioon ja robotiikkaan – päinvastoin, teknologiat niveltyvät koko ajan tiiviimmin toinen toisiinsa. Automaatio on mukana ihan kaikessa, kaikilla toimialoilla. Sitä faktaa emme tule aina ajatelleeksi, sillä – kuten Rask asian ilmaisee – toimiva automaatio on mautonta, hajutonta ja näkymätöntä. Automaatio yksinään ei ole itseisarvo. Tarvitaan se ohjattava asia, substanssi.
Käsiini osui automaatiota käsittelevä Kauppalehden liitteenä julkaistu teemalehti vuodelta 2009. Siteeraan julkaisun pääkirjoituksen otsikkoa:
”Suomella on ennen näkemättömän hyvä mahdollisuus siirtyä globaalilla kilparadalla tuottavuuden kehittämisen ohituskaistalle kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua samalla vaalien ja kehittäen – Automaatio on kaikkien kaveri, myös tuottavuuden parannushankkeiden”
Kestävä kehitys, tuottavuus, ympäristönäkökulma. Sieltä ne tärkeät asiat löytyivät ja löytyvät yhä. Automaation rintamalla ääntä pitää nyt korottaa, kiskoa olennainen parrasvaloihin. Yksi hyvä esimerkki tästä on KasvuOpen, jossa Automaation tulevaisuus Kasvupolulle -sparraukseen mukaan voivat hakea yritykset, jotka tarjoavat automaation ratkaisuja mm. robotiikkaan, konenäköön, simulointiin, mittaustekniikkaan. Yritykset voivat olla kansainvälistymisvaiheessa, ekosysteemin ja verkoston rakentajia, alansa pioneereja, startup-yrityksiä tai vakiintuneita alansa toimijoita.
”Automaatio on mukana ihan kaikessa, kaikilla toimialoilla”
Kannustus, vetoapu, tutkimuksen ja kehittämisen tuki on tarpeen. Tarpeen jo ihan senkin faktan pohjalta, että suomalaisista firmoista 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Siis pieniä.
Yksi kelpo keino kasvaa ja kansainvälistyä on resurssien yhdistäminen. Niin tekivät myös turkulainen Promector ja joensuulainen Kaptas. Fuusio synnyttää tuplasti osaamista, tuplasti resursseja – ja osana Addtech-konsernia myös ketterän väylän viedä suomalaista automaatio-osaamista maailmalle.
Resurssien kasvu mahdollistaa panostamisen kehityshankkeisiin, joihin rahkeet nyt fuusioituvilla Joensuun ja Turun yksiköillä eivät aiemmin olisi riittäneet. Osana kansainvälisen Addtech-konsernin automaatiodivisioonaa Kaptakselle ja sen asiakkaille avautuu tykkänään uusia näköaloja.
Ilona Automaatio
Kirjoittaja pidätteli onnen kyyneleitä kuunnellessaan Kemin kaupunginjohtajan riemua Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentamisesta. Senkin tehtaan tuotannon automaatiojärjestelmästä tulee epäilemättä huikea.